Pirkan Maalämpö tarjoaa käyttöösi markkinoiden taloudellisimman, pitkäikäisimmän ja ympäristöystävällisimmän lämmitysratkaisun, maalämmön. Maalämpö tulee jopa 80 % edullisemmaksi kuin perinteinen öljy- tai sähkölämmitys. Se voidaan vaihtaa minkä tahansa lämmitysmuodon tilalle.
Maalämpöä varten tarvitaan kuitenkin vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä, eli vesikiertoiset patterit tai vesikiertoinen lattialämmitys. Mikäli sellaista ei vielä ole, lämmitysmuoto voidaan vaihtaa maalämpöön, kunhan lämmönjakojärjestelmä ensin uusitaan vesikiertoiseksi.
Näin maalämpöä saadaan
Maalämpö hyödyntää auringosta maahan tai vesistöön varautunutta ilmaista energiaa. Maalämpö saadaan talteen peruskallioon poratun 100–250 metrin syvyisen energiakaivon avulla.
Porattuun energiakaivoon upotetaan putki, jossa kiertää ympäristöystävällinen lämmönkeruuneste. Neste sitoo maahan varastoinutta lämpöenergiaa, joka siirretään maalämpöpumpulle. Maalämpöpumpun avulla lämpöenergia johdetaan vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja käyttövesivaraajalle.
Yleisin tapa toteuttaa maalämpöjärjestelmä on energiakaivo, koska se voidaan useimmiten toteuttaa ahtaillekin tonteille. Maalämpökaivon poraaminen vaatii kuntakohtaisen toimenpideluvan. Vaihtoehtoisesti maalämpöratkaisu voidaan toteuttaa kaivamalla lämmönkeruuputkisto maaperään reilun metrin syvyyteen.
Tällöin tontin pinta-alan on oltava suhteellisen suuri, jotta maaperästä saadaan kerättyä riittävästi lämpöä. Lämpöä voidaan ottaa talteen myös vesistöstä, jolloin vesistöön upotetaan lämmönkeruuputkisto, joka liitetään maalämpöpumppuun. Vesistöön asennettava lämmönkeruuputkisto tarvitsee vesialueen omistajan luvan. Vesistön soveltuvuutta putkistoasennukseen kannattaa tiedustella Ympäristökeskukselta (ELY-keskus).
Pirkan Maalämpö Nokialta on apunasi, kun haluat kartoittaa mahdollisuutesi siirtyä taloudelliseen maalämpöön. Vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin!
Maalämmön toimintaperiaate
-
1. Lämmönkeruuneste
Lämmönkeruuneste kiertää keruuputkistossa ja kerää lämpöenergiaa joko kalliosta, maaperästä, ilmasta tai vedestä.
Lämmönkeruuneste on etanolin tai etyleeni-glykolin ja veden sekoitus, joka ei jäädy.
-
2. Lämmönvaihdin (höyrystin)
Lämmönvaihtimessa haalea lämmönkeruuneste kohtaa lämpöpumpun jääkylmän kylmäaineen, joka höyrystyy lämpötilan noustessa muutaman asteen.
Tänä päivänä käytettävät kylmäaineet ovat ympäristöystävällisiä hiilivetyjä tai hiilidioksidia. Aikaisemmin käytettiin freoneja.
-
3. Kompressori
Tämän jälkeen kompressori puristaa höyrystyneen kaasun korkeaan paineeseen, jolloin se lämpenee.
-
4. Lämmönvaihdin (lauhdutin)
Näin syntynyt lämpö johdetaan lämmönvaihtimen kautta talon lämmitysjärjestelmään, jolloin lämpötila laskee ja kylmäaine muuttuu jälleen nesteeksi.
-
5. Paisuntaventtiili
Kylmäaineen kierto jatkuu kohti paisuntaventtiiliä, jossa sen paine laskee ja kylmäaine muuttuu jälleen jääkylmäksi. Tästä prosessi alkaa uudelleen, kun jääkylmä kylmäaine kohtaa haalean lämmönkeruu-nesteen.
